Kaliumtiosyanaatin käyttöturvallisuustiedotteessa sanotaan, että aine muodostaa happojen kanssa erittäin myrkyllistä kaasua. Monissa laboratoriotöissä kaliumtiosyanaattiliuosta kuitenkin lisätään happamaan liuokseen. Onko tällaisissa tilanteissa vaarana, että liuoksessa muodostuu esimerkiksi vetysyanidia?
Tiosyanaatti-ioni SCN− voi protonoitua happamassa liuoksessa muodostaen tiosyaanihappoa HSCN, jonka pKa on −1,8 (happovakion arvo vaihtelee lähteen mukaan). Tiosyanaatti-ioni on siten protonoituneena vahvasti happamissa liuoksissa.
Tiosyaanihappoa on valmistettu happamissa olosuhteissa esimerkiksi käyttäen lähtöaineina KSCN:ää ja HClO4:ää (Z. Anal. Chem. 1975, 276, 117–120), joten mitään välitöntä myrkyllisyyttä ei ilmeisesti esiinny hapon melko väkevissäkään vesiliuoksissa.
Tiosyaanihapon vesiliuoksen on toisaalta havaittu vapauttavan vähitellen rikkivetyä, joka on tietysti erittäin myrkyllistä. Rikkivety on sitä isompi ongelma, mitä väkevämpi liuos on. Vapautuvan rikkivedyn absoluuttiseen määrään vaikuttavat väkevyyden ohella useat tekijät, kuten liuostilavuudet, liuospinnan ala ja lämpötila. Varminta on suorittaa tiosyanaattityöt vetokaapissa.
Paavo Perämäki, professori
Kemian laitos, Oulun yliopisto