Jos radonkaasua kerättäisiin ja se nesteytettäisiin, voisiko sitä käyttää polttoaineena?
Radonin avulla voisi tuottaa energiaa periaatteessa kahdella tavalla: radioaktiivisessa hajoamisessa tai kemiallisessa reaktiossa. Radonia tuskin pystytään keräämään niin paljon, että saatava kokonaisaktiivisuus olisi mitenkään merkittävä energialähde. Radonin kemiallista hyödyntämistä taas haittaa radonatomien nopea hajoaminen.
Radon on jalokaasu, mutta se on saatu muodostamaan joitakin yhdisteitä. Radon voisi tuottaa energiaa kemiallisesti esimerkiksi siten, että keksittäisiin sopiva suurienergiainen radonyhdiste, jonka hajoaminen synnyttäisi paljon lämpöä. Ilmassa olevan radonin annettaisiin reagoida täksi yhdisteeksi ja yhdiste otettaisiin jotenkin talteen.
Ongelmaksi muodostuisi se, että polttoaineeksi valmistetun yhdisteen radonatomit hajoaisivat koko ajan radioaktiivisesti. Koska radonin vakaimman isotoopin puoliintumisaika on alle neljä päivää, huomattava osa yhdisteestä hajoaisi jo ennen polttoaineeksi käyttöä. Lyhyeen puoliintumisaikaan ovat kariutuneet myös yritykset poistaa radonia huoneilmasta kemiallisesti.
Markku Räsänen, fysikaalisen kemian professori
Kemian laitos, Helsingin yliopisto